Kansainvälinen kauppa on ongelmissa, sillä koronapandemian vaikutukset, konttikriisi ja esimerkiksi Suezin kanavan tukkeutuminen ovat kaikki osatekijöitä suurelle sekaannukselle, epävarmoille toimitusajoille ja nousseille hinnoille.

Nousevat tuotanto- ja rahtauskustannukset tekevät yrittäjän elämästä vaikeaa, sillä kulut tulee peittää joko katteesta tai maksattaa asiakkailla. Niillä on kuitenkin myös oma vaikutuksensa inflaatioon, joka vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Miten nämä asiat ovat yhteydessä ja onko syytä huoleen?

Tuotanto- ja rahtauskustannusten nousuun on paljon syitä, joita edellä jo mainittiinkin. Huhtikuu 2021 toi uuden tekijän hintanousuun, sillä raaka-aineiden hinnat nousivat jyrkästi nostaen myös tuotannon kustannuksia. Tämä sysäsi Kiinan kauppaa yhä kalliimpaan ja kannattamattomampaan suuntaan ja vaikutti luonnollisesti myös kotimaiseen tuotantoon.

Vuosi 2020 oli monella tapaa hyvin poikkeuksellinen ja se näkyy myös erilaisilla taloudellisilla mittareilla, joilla maailman talouden tilaa seurataan. Kevään 2021 aikana kauppa on ajautunut yhä syvempiin vaikeuksiin ja tuottajahintaindeksi nousikin huhtikuussa ennätykselliset 6,8% edellisvuoteen verrattuna.

Tuotannon ongelmia ovat esimerkiksi se, että raaka-aineiden hinnat ovat huipussaan, mutta tehtaiden kapasiteetti on rankan koronavuoden jälkeen normalisoitunut.

Kuluttajakaupassa kysyntää olisi ja tavaraa tuotetaankin tehtailla, mutta tehtaiden varastot ovat täynnä, sillä tuotteita ei saada maasta ulos. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kontteja ei saada ajoissa ja huolintayhtiöt peruvat sopimuksia. Esimerkiksi lentoliikenne ei ole edelleenkään täysin normalisoitunut, sillä matkustajalentoja ei ole kovinkaan paljon.

Seurauksena on se, että toimittajat nostavat hintoja, huolintayhtiöt nostavat hintoja ja mitään ei saada toimitettua myytäväksi. On siis hyvin ymmärrettävää, että tämä heijastuu myös tuottajahintaindeksiin ja lopulta myös kuluttajahintoihin. Kuluttajahinnat jatkoivatkin kasvua edellisvuodesta, mutta maltillisemmin kuin tuottajahinnat. Tällä kaikella on kuitenkin myös vaikutuksensa inflaatioon.

Inflaatio eli yleinen hintatason nousu tarkoittaa sitä, että rahan arvo pysyy samana, mutta samalla summalla saa vähemmän. Tämän huomaa esimerkiksi ruokakaupassa, jossa hinnat kallistuvat pikkuhiljaa ja samalla palkalla saa vähemmän ruokaa. Mikäli palkkaa nostetaan inflaation mukana, pysyy ostovoima samana ja inflaatio ei vaikuta omaan taloudelliseen pärjäämiseen. Näin ei kuitenkaan useinkaan tehdä.

Inflaatio lasketaan laskemalla eri tuoteryhmien ja osa-alueiden hinnan nousu tietyllä ajalla ja suhteuttamalla niistä keskiarvo, jota voidaan kutsua yleiseksi hinnannousuksi. Suomessa inflaation laskee Tilastokeskus, mutta myös kansainvälisiä lukemia lasketaan ja tarkistellaan eri tahojen toimesta. Kiinassa inflaation laskemisesta vastaa National Bureau of Statistics.

Koska Kiina on maailman suurin vientimaa, on Kiinan inflaatiolla eli yleisellä hintojen nousulla suora vaikutus koko maailman inflaatioon ja talouteen. Kun toimittajien ja tehtaiden pyytämät hinnat nousevat, kiihtyy koko maan talouden hinnannousu ja näin sama heijastuu koko maailman hinnannousuun.

Kuten edellä näimme, tuottajahintojen ennätysnousu, joka seurasi koronasta, raaka-ainepulasta, konttikriisistä ja muista tekijöistä, oli todellisuutta jo huhtikuussa 2021. Vaikka kuluttajahintaindeksi ei noussut yhtä jyrkästi, ovat yhtä kaikki maailman ekonomistit yhä huolissaan Kiinan talouden kehityksestä ja sen vaikutuksesta maailman inflaatioon.

Polarpanda ei voi vaikuttaa inflaation kehitykseen tai laskea yleisiä raaka-aineiden hintoja tai rahtauskustannuksia. Me voimme kuitenkin jakaa tietoa ja vinkkejä siihen, kuinka tämän vaikean ajan yli voi selvitä. Mikäli tarvitset konsultaatiota esimerkiksi toimitusketjun rakentamiseen tai uuden tehtaan etsintään, ota meihin yhteyttä!